Untitled Document

Jeesus tulee ja ihmiset vain haukottelevat eivätkä ikävöi

Commentary on the News
Wednesday, October 12, 2005
Jan Markell


Minä tunnen, että me olemme apaattinen sukupolvi, joka rakastaa huvituksia enemmän kuin todellisia vakavia ajatuksia. Ainakin muutamat tuntevat näin. Mutta on eräs apatian muoto, jota en käsitä ja se on se tosiasia, että Kuningasten Kuninkaan paluu vain haukotuttaa ihmisiä eivätkä he ikävöi sitä.
Tämä on suurin uutinen maan päällä. Tiitus kutsuu sitä "autuaalliseksi toivoksi." Herra lopettaa kaiken surun, huokauksen, kyyneleet, katastrofit, särkyneet suhteet ja paljon muuta.


Apatia on lisääntynyt sitten syyskuun 2001 terrori-iskujen. Muutaman kuukauden ajan Amerikka oli revitty ja sitten monet unohtivat, koska se ei sattunut heidän naapurissaan. Ihmiset vaipuivat takaisin uneen ja pahan tekijät tässä maassa jatkavat vehkeilyjään.


Vuoden lopun 2004 tsunami ravisti jotkut hereille, kun he näkivät verilöylyn ja samoin teki hurrikaani Katrina-hetkeksi. Mutta ihmisten muisti on lyhyt koskien huonoja uutisia ja apatia palasi. Mutta miksi vallitsee apatia koskien sitä hyvää uutista, että Kuningas on tulossa? Maailma nääntyy hyvien, nostavien uutisten puutteessa. Se ei pääse säännöllisiin uutisiin, koska he noteeraavat vain huonot uutiset! Kristityillä on maailman paras uutinen ja listan huipulla on, että Jumalalla on lopunajan suunnitelma ja paha tullaan lyömään, kun Herra tulee takaisin.


Sitten totesin, että Jeesus tulisi sukupolven aikana, joka ei ajattelisi sitä! Hän sanoo: "Sen tähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee." (Mt.24:44).  Herramme sanoi tarkoituksella valitsevansa sellaisen ajankohdan, kun monet uskovat olisivat välinpitämättömiä eivätkä odottaisi ja valvoisi.
Olen tullut johtopäätökseen, että me olemme "ajattelematon" sukupolvi. Itse asiassa jos Herra tulisi tänään, Hän löytäisi jotkut seurakunnat mukavasti nauttimassa syntisen maailman kanssa ja jotkut askartelemasta toisarvoisten asioiden kanssa, mitä tulee ihmisten valmistamiseen iankaikkisuutta varten. Uusi "etsijäystävällinen" seurakuntakasvuliike ei salli kenenkään tuntevan oloaan epämukavaksi ja Raamatun profetioiden sanomahan kuuluu luokkaan "doom and gloom" (synkkiä tuomioita). Mitä synkkiä tuomioita sisältyy siihen, kun ajattelemme ikuista Kotia, jonka Jeesus on valmistanut uskovalle seurakunnalleen? Kuitenkin seurakunta toisensa jälkeen on viskannut pois tämän ihmeellisen, nostavan aiheen, joka on myös Raamatun pääaihe alusta loppuun.


Jos uskovat voivat hurmioitua urheilutapahtumista, niin miksi eivät Herran tulemuksesta? Se ei ole niin tärkeää millainen eskatologinen näkemys itse kullakin on. Toiset uskovat tempaukseen, jotkut toiseen tulemukseen. Kummassakin tapauksessa meidän täytyy ikävöidä eikä haukotella. Jeesus nuhteli aikansa juutalaisia hengellisiä johtajia siitä, että he eivät tunteneet ajan merkkejä, eli eivät tunnistaneet Hänen ensimmäistä tulemustaan. Uskon, että Hän on samalla tavalla närkästynyt siitä, että hengelliset johtaja ja kristityt tänä päivänä vähän ajattelevat Hänen paluutaan. Matteuksen luvuissa 24-25 Jeesus innokkaasti kiinnitti opetuslapsensa keskusteluun paluustaan. Tästä päättelen, että voimme olla varmoja, että ymmärryksen hankkiminen Hänen paluustaan kannattaa.


Aivan äskettäin minulla oli 4000 osallistujaa “Evidences for the End Times” -konferenssissani Hal Lindsay'n kanssa. Käden kohottamisten perusteella ei kukaan, ei sitten ainoakaan, ollut seurakunnasta, jossa olisi saarnattu Herran tulemusta. Mikä murhenäytelmä se onkaan tänä päivänä, kun maailma tarvitsee toivoa ja Jeesus on tuo "autuas toivo." Keskittyminen Hänen tulemukseensa voi siirtää katseemme tämän maailman murheista ja masennuksesta toivon ja odotuksen tilaan!
Tämä maailma ei ole kotimme. Jumala on valmistanut meille ihmeellisen paikan. Elämä on lyhyt tällä puolen taivasta. Syntiset ovat kadotettuja ja heidän täytyy tietää tämä hyvä uutinen.


Se surettaa minua, mutta pohdiskelen, mitä Jumala ajattelee tästä? Uskon, että Hän kaipaa meitä luokseen taivaalliseen valtakuntaansa, mutta monet Hänen seuraajansa näyttävät vähät välittävän siitä tai ainakaan eivät ollenkaan painota tätä ajattelussaan tai teologiassaan.
Mitä tarvitaan, jotta he heräisivät? Mitä tarvitaan, jotta saarnatuoleissamme herättäisiin? Kansallinen murhenäytelmä? Rukoilen, että näin ei olisi.
(Jan is founder/director of Olive Tree Ministries and a Contributing Editor to The Omega Letter. To learn more, get her e-mail alerts or free, print newsletter, “Understanding the Times,” visit her Web site, www.olivetreeviews.org.)

OliveTreeviews.org



Jesus is Coming, Yet People Yawn and Not Yearn
 

Commentary on the News
Wednesday, October 12, 2005
Jan Markell

I recognize we’re an apathetic generation that loves to be entertained rather than think real serious thoughts. At least some feel that way. But there is one form of apathy I don’t get and that is the fact that people are yawning over the return of the King of kings and not yearning for it.
This is the greatest news on earth. Titus calls it our “blessed hope.” The Lord will put an end to all sorrow, sighing, tears, disasters, broken relationships, and more.
The apathy factor has grown since 9/11. America was torn for a few months and then many forgot because it wasn’t in their neighborhood. People went back to sleep while the evil doers in this country continue their plotting.


The tsunami of late 2004 shook some folks up when they saw the carnage and Hurricane Katrina did the same-for a while. But memories are short when it comes to bad news and apathy returned. But why the apathy to the good news that the King is coming? The world is starving for good, uplifting news. It doesn’t make the nightly news because to them only bad news counts! Christians have the best news on earth, and at the top of the list is that God has an end-time plan, and evil will be vanquished with the return of the Lord.


Then I realized that Jesus would return in the generation that wasn’t thinking about it! He says, “…be ready for in such an hour as you think not, the Son of man cometh” (Matt. 24:44). Our Lord said he would intentionally choose a time frame when many believers were indifferent and not waiting and watching.
I have concluded that we are the “think not” generation. As a matter of fact, if the Lord returned today He just might find some churches pretty cozy with a sinful world and some of them majoring in minors when it comes to even preparing people for eternity. The new “seeker-sensitive” church movement doesn’t want anybody to be uncomfortable and the message of Bible prophecy is labeled “doom and gloom.” What is “doom and gloom” about focusing on the eternal Home Jesus has prepared for His believing church? Yet church after church has tossed this wonderful, uplifting theme which is also the major theme of the Bible from beginning to the end.


If believers can get ecstatic about a sports event, why not about the return of the Lord? It doesn’t matter what view of eschatology one holds. Some believe in a Rapture and some in only the Second Coming. Either way, we need to be yearning and not yawning. Jesus rebuked the Jewish spiritual leaders of His day in Matthew 16 for not knowing the signs of the times or recognizing His first coming. I believe He is equally displeased that spiritual leaders and Christians today give little thought to His coming again. Jesus enthusiastically engaged His disciples in a discussion of His return in Matthew 24 - 25. From that I conclude that we can be assured that the quest for an understanding of His return is a worthy pursuit.


Very recently I had 4,000 in attendance at my “Evidences for the End Times” conference with Hal Lindsey. By a show of hands, none, not one, had a church that was preaching the Lord’s return. What a tragedy when the world today needs hope, and Jesus is that “blessed hope.” Focusing on His return can get our eyes off the woes of this world, out of a state of depression, and into a state of expectancy!


This world is not our home. God has prepared a glorious place for us. Life is short this side of Heaven. Sinners are lost and need to know this good news.
It grieves me, but I wonder what God thinks about this? I believe He is yearning for us to join Him in His Heavenly Kingdom, yet many of His followers seem to care less, or at the very least, put no emphasis on this in their thinking or theology.


What will it take to wake them up? What will it take to shake our pulpits up? A national tragedy? I pray it is not so.
(Jan is founder/director of Olive Tree Ministries and a Contributing Editor to The Omega Letter. To learn more, get her e-mail alerts or free, print newsletter, “Understanding the Times,” visit her Web site, www.olivetreeviews.org.)



Takaisin