TULI TAIVAASTA: Elonkorjuukuun taistelu & tosikertomus avaruussukkuloista

by "One Who Knows" -- Luku 8

Venäjän avaruuskomento ja kuu

5.2.1982, Varapresidentti Bush teki itsestään salaperäisen tekemällä matkan Cape Canaveraliin, Floridaan. Hänestä otettiin kuva astronauttien kanssa eurooppalaisen maata kiertävän laboratorion, Space Labin, sisällä. Tämä Space Lab oli tarkoitus kuljettaa avaruuteen avaruussukkulalla loppuvuonna 1983. Bush myös ilmoitti että kolmas sukkulalento oli tarkoitus suorittaa 22.3.1982. Sen oli tarkoitus olla viikon kestävä reissu.

Julkisuudessa, NASA:n puhemiehet jatkoivat teeskentelyään että tämä sukkula suoritti pelkästään koelentoja. Meille kerrottiin että tämä avaruussukkula-ohjelma oli pelkästään siviili-ohjelma huolimatta siitä että sukkulan miehistönä oli armeijan henkilökuntaa. Tämä sukkula-ohjelman ei-sotilaallinen mielikuva oli täydellinen valhe. Tosiasia oli että nämä sukkulalennot olivat osa ohjelmaa jolla Yhdysvallat pyrki saamaan sotilaallisen johtoaseman avaruudessa.

Yhdysvallat oli todellisuudessa lukittu ulos avaruuden sotilaallisesta hyödyntämisestä venäläisten toimesta vuoden 1977 loppupuolelta lähtien. Lukuisat miehitetyt avaruuslennot näiden neljän vuoden aikana olivat havainnollistaneet Venäjän valtaa avaruudessa. Näihin lentoihin osallistuivat kosmonautit yhdeksästä maasta Venäjän lisäksi.

Sillä välin, Yhdysvallat ei omien sanojensa mukaan tehnyt yhtäkään miehitettyä avaruuslentoa viiteen vuoteen. Nämä Venäjän suorittamat pitkäkestoiset lennot Maapallon kiertoradalla antoivat arvostusta Venäjälle yleisön silmissä, mutta Venäjän avaruusohjelma tähtäsi pidemmälle kuin mitä julkisuuteen oli kerrottu. Lokakuun puolivälistä 1977 lähtien, Kuu oli ollut Venäjän etuvartioasema. Kuun etupuolella oli seitsemän miehitettyä hiukkas-säde laitosta ja ainakin yksi suuri tukikohta takapuolella. Menneisyydessä, Maasta Kuuhun ja Kuusta Maahan tehtiin säännöllisiä lentoja näiden tukikohtien varastojen täydentämiseksi sekä miehistön kierrättämiseksi; ja hitaasti mutta varmasti, Kreml valmistautui paljastamaan että Neuvostoliitto hallitsi Kuuta.

He olivat jo alkamaisillaan pudottaa vihjeitä, kuten esimerkki eräässä julkaisussa joka kiersi Yhdysvalloissa, nimeltään Soviet Life, helmikuussa 1982. Siinä sanottiin: "Tänään avaruuslaivat Maan ja Kuun välillä tekevät matkoja taajempaan kuin ensimmäiset siirtolaiset vanhan ja uuden maailman välillä."

Sivun yläreunassa oli yöllä otettu valokuva kuulaivasta joka oli valmiina laukaistavaksi venäläisestä Cosmodromesta. Alareunassa oli kuva Maapallosta sellaisena kuin se on avaruudesta nähtynä, ja välissä oli selitys joka oli suunniteltu antamaan vihjeen kuulennoista kun siinä sanottiin: "70.000 kilometrin etäisyydessä Maan yläpuolella, tamä planeetta näyttää rauhalliselta ja jopa puolustuskyvyttömältä. Yhteinen päämäärä on suojella meidän sinistä ja vihreää kotiamme."

Ystävät, "satelliitit" eivät lennä 70.000 kilometrin korkeudessa. Korkein kiertorata joka on yleisesti käyttökelpoinen geosynkronoiduille satelliiteille on 35.000 kilometriä. Ainoa kerta jolloin avaruusalus saavuttaa tällaisen etäisyyden on silloin kun se on matkalla Kuuhun tai toiselle planeetalle.

Venäjän mielenkiinto avaruutta kohtaan ulottui kauas sotilaallisten tekijöiden ulkopuolelle. Venäjän uusien johtajien suunnitelmina oli Aurinkokunnan asuttaminen. Nämä suunnitelmat etenivät asteittain; itse asiassa, näihin aikoihin kaksi venäläistä avaruusalusta lähestyi Venusta ja ne lähettivät maahan tasaisen virran aluksen miehistön laatimia raportteja.

Venäläiset asuttivat ensin Venuksen, eivät Marsin. Se oli ensimmäinen kohde Kuun ulkopuolella jonka asuttamista kokeiltiin. Ymmärrätkö sinä nyt paremmin hallituksemme kyvyttömyyden sallia "Hubble" -teleskoopin asentamisen avaruuteen? Venäläiset aloittivat miehittämättömien alusten lähettämisen Venukseen vuonna 1975. He oppivat joitakin tärkeitä faktoja jotka olivat amerikkalaisille tuntemattomia vielä vuonna 1982 jolloin sukkula-ohjelma oli käynnistymässä.

Vuonna 1978 venäläiset aloittivat sarjan yhä pitempiaikaisia miehitettyjä avaruuslentoja kiertoradalle jotka saivat paljon julkisuutta. Niiden kesto laajennettiin asteittain kuuteen kuukauteen ja vieläkin pidemmäksi jotta he oppisivat miten miehistö kestäisi planeettojen väliset lennot. Vuoden 1981 loppupuolella nämä pitkäkestoiset orbitaaliset lennot saatiin suoritettua loppuun. Venäläiset olivat oppineet kaiken mitä heidän atrvitsi tietää.

30.10. ja 4.11.1981, kaksi venäläistä avaruuslaivaa laukaistiin kohti Venusta. Molempia aluksia miehittivät venäläiset kosmonautit, ja molemmat valmisteltiin laskeutumaan Venukseen helmikuun ensimmäisellä viikolla 1982.

Yhdysvaltain ja Venäjän avaruusohjelmien vertailu on traagisten ironioiden tutkimista. Amerikkalaisille kerrottiin että tämä avaruussukkula oli ensisijaisesti ei-sotilaallinen projekti, mutta se oli todellisuudessa sotilaallinen. Meille kerrottiin että se oli maailman ensimmäinen uudelleenkäytettävä avaruusalus, mutta todellisuudessa sukkula menetettiin jokaisella lennolla.

Meille kerrottiin että tämä avaruussukkula vei meidät vuosia Venäjän edelle, mutta todellisuudessa me olimme vajonneet vuosia jälkeen. Meille usein kerrottiin että meidän johtajamme halusivat käyttää avaruutta rauhanomaisiin tarkoituksiin, mutta he lakkauttivat ei-sotilaallisen avaruusohjelman melkein kokonaan. Rahoitusta jatkettiin yhteen tai kahteen rauhanomaiseen projektiin jotka olivat liian näkyviä lakkautettaviksi, kuten tämä avaruus-teleskooppi. Muut projektit lakkautettiin koska ne eivät hyödyttäneet meidän johtajiemme suunnitelmia luoda sota.

Meille kerrottiin että venäläisillä ei ollut mielessään muuta kuin sota ja valloittaminen; mutta ne olivat venäläisiä, eivät amerikkalaisia joilla oli sillä hetkellä kaksi joukkuetta avaruuslentäjiä valmiina laskeutumaan Venukseen. He olivat menossa sinne syystä jolla ei ollut mitään tekemistä sodan kanssa.

Venäläiset tutkivat Venusta. He olivat menossa sinne tutkiakseen Aurinkokuntaa yksinkertaisesti koska se oli "tuolla jossain". Venäjän uudet johtajat uskoivat että oli ihmisen kohtalona muuttaa avaruuteen. Yhdysvaltain ainoa todellinen rukous oli jollakin tavalla saada Venäjä polvilleen taloudellisesti sekä saada täten aikaan sisällissota.

Minä tiedän että sinun on vaikeaa tai mahdotonta uskoa tätä. Totuuden on aika nousta esiin. Miksi et yrittäisi osoittaa että minä olen väärässä? Tai vieläkin parempaa, miksi et päättäisi itse ottaa selvää mitä on meneillään? Sinä voisit lukea George Leonardin kirjan Somebody Else Is on the Moon, josta Publishers Weekly sanoi: "Leonardille on kertonut salaisuuksia eräs nimetön entinen NASA:n tiedemies (hänen kirjansa 'syvä kurkku'), sekä hänen valokuvansa 'NASA:n riivatusta valokennosta' ovat todella mieltä järisyttäviä kun henkilö alkaa nähdä sen mitä hän näkee: äärettömiä 'laitteita' jotka ilmeisesti suorittavat 'kaivostoimintaa' Kuussa; outoja 'geometrioita', merkintöjä, symboleita, valoja, todisteita muutoksista ja liikkeistä."

Tai hanki Richard Hoaglandin nauhoja ja kirjoja, The Moon-Mars Connection...

16.2.1982, tämä avaruussukkula oli siirtymässä laukaisualustalle Cape Canaveralissa, viisi päivää aikataulustaan edellä. Tämä olisi USA:n kolmas sukkula jota käytettäisiin. Ensimmäinen, tietysti, oli tämä todellinen Columbia joka tuhoutui edellisen vuoden huhtikuussa. Sen korvasi harjoitus-sukkula Enterprise joka laskeutui Edwardsin lentotukikohtaan ja joka vietiin Floridaan. Tämä Enterprisen lento edellisen vuoden marraskuussa oli yksinkertaisesti väliaikaisratkaisu jotta kolmatta sukkulaa ehdittäisiin parannella.

Tämä uusi sukkula Cape Canaveralissa oli yksi kolmesta salaisesta sukkulasta White Sandsista. Se oli käynyt läpi suuria muutoksia ensimmäisen sukkulan tuhoutumisesta lähtien kymmenen kuukautta aiemmin. Se näytti samalta kuin tämä alkuperäinen Columbia, ainakin etäältä katsottuna, mutta tämä sukkula oli todellisuudessa huomattavasti erilainen.

Tämä sukkula joka seisoi laukaisualustalla oli "hampaisiin asti aseistettu". Tämän kolmennen sukkulan pohjimmainen tehtävä oli sama kuin ensimmäisen sukkulan tehtävä. Sen lastina oli raskaasti aseistettu lasereita ampuva miehittämätön taisteluasema joka oli suunniteltu Neuvostoliiton vakoilemiseen. Venäjän avaruusaseet olivat tuhonneet kaikki USA:n vakoilusatelliitit melkein neljä vuotta aiemmin.

Tämä tarkoitti sitä että Amerikan sota-suunnittelijoiden olisi pitänyt hyökätä Venäjälle lähes sokeina, mikäli he aloittaisivat sodan, jos he eivät jotenkin kykenisi hankkimaan uutta tiedustelu-tietoa. Tämä avaruussukkula yritti ratkaista tämän ongelman uudella raskastekoisemmalla satelliitilla. Tämä oli se mistä avaruussukkula-lennoissa oli kyse -- yritys hankkia tiedustelutietoa jotta ydinsota voisi alkaa.

Jokaisen sukkulan nousua seurasi pitkä, kaartuva lentoreitti pohjoiseen jotta päästäisiin Venäjän ylle. Nämä amerikkalaiset bolshevikit uskoivat että jos he saisivat edes kerran tämän uuden super-vakoilusatelliitin kiertoradalle, se olisi ollut vaivan väärti. He olivat luottavaisia että se kykenisi pitämään puolensa kaikkia venäläisiä avaruusaseita vastaan riittävän pitkään, niin että se pystyisi lähettämään riittävästi vakoilutietoa maahan, ja sitten kun heillä olisi tämä informaatio, Pentagon olisi valmis aloittamaan ydinsodan. Keväällä 1981, Columbia tuhottiin ennenkuin vakoilusatelliitti oli ehditty laittaa asemaansa. Samoin, Enterprise-sukkulan lento marraskuussa 1981 myös epäonnistui, mutta suunnittelijat uskoivat että tällä kerralla olisi toinen ääni kellossa.

Sukkulan lastiruumassa oli uusu taisteluasema, kuten äsken kerrottiin. Aivan ohjaamon takana, lastiruuman etuosassa oli myös ylimääräinen laser. Se oli vety-fluori-kaasu dynaaminen laser joka oli kohdistettu ylöspäin. Se oli varustettu peileillä jotka voisivat kohdistaa säteen laajalle alueelle. Tämä vety-fluori laser lastiruumassa oli tarkoitettu ensisijassa suojelemaan tätä sukkulaa kun se nousi kohti kiertorataa.

Columbiaa oli ammuttu vähän ennen kuin se saavutti kiertoradan. Tiedustelu-analyytikot Yhdysvalloissa olivat lopulta hankkineet tarpeeksi tietoa siitä mitä oli tapahtunut päättääkseen asentaa tämän laserin lastiruumaan.

Kun sukkula kiipesi, ilma kävi yhä ohuemmaksi, niin että ilmakehästä ei ollut juuri mitään jäljellä jo kauan ennenkuin rakettimoottorit sammutettiin. Varhaisimmalla mahdollisella hetkellä, lastiruuman ovet räjäytettäisiin auki erityisillä räjähteillä. Kun ovet leijuisivat irrallaan avaruudessa, lastiruuman ylempi puolisko olisi auki. Lastiruuman laser olisi valmiina ampumaan siitä hetkestä eteenpäin. Se oli varustettu samalla järjestelmällä (CEIR) josta kerrottiin aiemmin.

Koska tammikuussa 1982 amerikkalaisten laser oli ampunut alas Cosmosphere-aluksen (=kosmospallo), suunnittelijat uskoivat että sukkula saavuttaisi kiertoradan turvallisesti. Sitten kun se olisi kiertoradalla, suunnittelijat uskoivat että venäläiset Cosmos Interceptorit, kiertoradalla partioivat tappaja-satelliitit olisivat suurin uhka tälle sukkulalle. Nämä miehitetyt tappaja-satelliitit olivat vastuussa amerikkalaisten vakoilusatelliittien tuhoutumisesta. Jotta uhkaan pystyttäisiin suhtautumaan asianmukaisesti, sukkulaan oli tehty radikaaleja muutoksia.

Kun avaruussukkulasta on keskusteltu, on aina painotettu että sukkulan astronautit pystyvät työskentelemään tavallisissa vaatteissaan -- ei tarvita avaruuspukua koska sukkulassa matkustaminen on melkein kuin matkustaisi lentokoneessa. Ei tällä kertaa.

Kun Jack Lousma ja C. Gordon Fullerton nousisivat ilmaan tällä kertaa, heillä olisi avaruuspuvut. Mikä tärkeämpää, he olisivat riippuvaisia puvuistaan koska ohjaamoa ei paineistettaisi. Koko alempi etuosa heidän aluksestaan ohjaamon alapuolella oli muutettu ase-ruumaksi. Heti kun sukkula saavuttaisi kiertoradan, nokka avautuisi avaruuden tyhjiöön, samalla tavoin kuin tietyissä rahtikoneissa joiden nokat avautuvat lastin ottamista ja lastin purkamista varten.

Niin pian kuin nokka avautuisi, monimutkainen laserjärjestelmä tulisi esiin. Tämä järjestelmä koostuu viidestä putkesta jotka on asennettu seuraavasti: 1) suoraan eteen; 2) alas; 3) oikealle; 4) vasemmalle; 5) ylös. Jokaisessa putkessa oli peilejä jotka sallivat laserin kohdistamisen eri kulmiin kuten lastiruumankin laserissa. Täten, tämä nokan laser pystyisi ampumaan miltei joka suuntaan; ainoa poikkeus olisi kapea käytävä suoraan sukkulan takana.

Tätä nokan laserjärjestelmää kuvattiin termillä "nuclear punt helium plasma laser" jossa oli viisi resonaattoria. Se pystyy ampumaan jokaisesta viidestä putkesta haluttuna hetkenä. Se ei ollut niin voimakas kuin lastiruuman laser; mutta toisin kuin lastiruuman laser, nokassa oleva laser-järjestelmä pystyisi toimimaan pitkän aikaa lyhyin keskeytyksin, ja suunnittelijat uskoivat että se olisi riittävän voimakas tuhoamaan venäläiset miehitetyt tappaja-satelliitit.

Nokan laserjärjestelmän suojeluksessa, Lousman ja Fullertonin oli tarkoitus päästää irti tämä vakoilusatelliitti. Heti kun tämä olisi tehty, heidän oli tarkoitus palata maan pinnalle Genimi-tyyppisessä kapselissa. Tämä osa suunnitelmaa oli sama kuin ensimmäisellä lennolla.

Sillä välin, sukkula pysyisi kiertoradalla.

Tämä nokan laserjärjestelmä oli ohjelmoitu ampumaan jokaista venäläistä Cosmos Interceptoria joka tulee tietyn etäisyyden päähän. Se jatkaisi ampumista kunnes kohde olisi tuhottu tai laser tyhjenee, johon menisi aikaa. Amerikkalaiset bolshevikit toivoivat että venäläiset menettäisivät monta avaruusalusta sekä paljon miehiä ennenkuin he lopulta onnistuisivat tuhoamaan sukkulan.

Ydinsota numero 1

Jos suunnittelijoiden laskelmat pitäisivät paikkansa, tämä kolmas sukkulalento muuttuisi taisteluksi avaruudessa. Jos he olisivat väärässä, he yrittäisivät vielä kerran. Neljännen sukkulalennon oli tarkoitus toteutua Neljäs heinäkuuta. Tämän jälkeen, ei väliä sillä mitä avaruussukkulalle tapahtuisi, he suunnittelivat jatkavansa eteenpäin joka tapauksessa Ydinsota numero 1:n lavastamisessa.

Kesän 1981 ja syksyn 1982 välillä syntyi kolme suurta kriisiä. Ensiksi, oli tarinoita että libyalaisen "palkkamurhaajan" oli tarkoitus salamurhata USA:n hallituksen tärkeitä henkilöitä; toiseksi, oli levottomuuksia Puolassa; kolmanneksi, heti kun maailman huomio oli kiinnittynyt Puolaan, tapahtui ISRAELIN LAITON Golanin kukkuloiden ANASTUS.

Pinnalta katsottuna, näillä kolmella kriisillä ei näyttänyt olevan yhteyttä toistensa kanssa, mutta todellisuudessa ne olivat kaikki läheistä sukua keskenään, eivätkä ne olleet sitä miltä ne näyttivät. Jokainen oli seurausta monimutkaisesta salaisesta sotasuunnitelmasta joka oli Yhdysvaltojen ja Israelin yhteisen sotilasjuntan laatima!

Vuoden 1981 varhaisesta keväästä lähtien, tämä sotasuunnitelma raportoitiin meille, yleisölle, mutta suuri peittely pyyhkisi meidän ylitsemme ja se haudattaisiin jotta kukaan ei kuuntelisi, JA TOTUUDEN KERTOJAT PIDÄTETTIIN, SAATETTIIN NAURUNALAISEKSI TAI YKSINKERTAISESTI SURMATTIIN EIKÄ KUKAAN KANSALAISISTA NÄYTTÄNYT VÄLITTÄVÄN.

Näiden konfliktien oli tarkoitus laajentua asteittain kunnes aika olisi kypsä. Siten USA:n ensi-isku ydinaseilla Venäjää vastaan käynnistyisi. Ydinsota puhkeaisi siten että se näyttäisi tapahtuneen vahingossa. Ydinaseiden laukaisusta päättäville annettaisiin väärää informaatiota joka laukaisisi kostoiskun olematonta venäläisten hyökkäystä vastaan!

Tämän täysimittaisen ydinsodan esinäytökseen oli tarkoitus kuulua sota Lähi-idässä. Tässä amerikkalaisten bolshevikkien ja israelilaisten armeijan suunnittelijoiden yhteisessä sota-suunnitelmassa, tämä Lähi-idän sota oli Israelin vastuulla. Tämä oli tekemässä Israelista kasvavan väkivallan hurrikaanin silmän.

Nämä kriisit jatkoivat laajentumistaan ilman kontrollia. Lähellä Israelia, tärkeimpänä tehtävänä oli tehdä kaikki mahdollinen Camp Davidin rauhansopimuksen tuhoamiseksi. Tämä oli syynä miksi Anwar Sadat murhattiin muutama viikko aiemmin (lokakuun kuudentena).

Joulukuun alkuun mennessä, meille oli kerrottu että kolmesta kuuteen "palkkamurhaajaa" oli Yhdysvalloissa. Väitettiin että heillä oli tähtäimessään presidentti sekä useita muita hallituksen tärkeitä miehiä. Yhdysvallat ampui alas kaksi libyalaista suihkukonetta sekä tappoi Gaddafin lapsen, yrittäen saada hänet toimimaan mielipuolen lailla. Nämä suunnitelmat laadittiin jotta yritettäisiin luoda tilanne joka veisi meidät lähemmäksi ydinsotaa.

Nämä vanhat bolshevikit Venäjältä jotka olivat saaneet haltuunsa Yhdysvaltain sota-politiikan olivat yrittäneet lietsoa vallankumousta Puolassa. Ensiksi he yrittivät tehdä näin alistamalla Roomalaiskatolisen Kirkon, ja Vatikaanissa oli myllerrystä. Noin kolme vuotta aiemmin tehtiin yritys saada Roomalaiskatolisesta Kirkosta voimakkaan neuvostovastainen. 28.9.1978, 33 vuorokautta valintansa jälkeen, Paavi Johannes Paavali I murhattiin myrkyttämällä, ja kuitenkin meille kerrottiin että hän kuoli nukkuessaan.

Helmikuun Doomsday Club News & Intelligence Report -nimisessä uutiskirjeessäni, minä sanoin että oli todisteita, että Paavi Johannes Paavali I oli murhattu, ja että Paavi joka otti hänen paikkansa oli eräs KGB:n agentti! Malachi Martin kirjoitti suositun kirjan tästä uudesta Paavista, The Keys of This Blood, mutta se mitä sinä et tiennyt oli että Martin oli eräs juutalainen joka käytti väärää nimeä, ja TÄMÄ UUSI PAAVI EI MYÖSKÄÄN OLLUT SITÄ MITÄ HÄN NÄYTTI OLEVAN! Kirjassa In God's Name, jonka David Yallop kirjoitti vuonna 1984, oli todisteita aiemman Paavin murhasta, ja Lawrence Patterson uutiskirjeessään paljasti tämän juutalaisen huijarin joka käytti nimeä "Malachi Martin".

Ne teistä joilla on edelleen kopio minun uutiskirjeestäni, miksi ette tarkistaisi: helmikuun 1979 numerossa sivulla 6 minä sanoin: "Tämä nykyinen Paavi (Johannes Paavali II) ei tule pysymään virassaan pitkään. Minä painotin -- TÄMÄ NYKYINEN PAAVI PYSYY VIRASSAAN LUULTAVASTI VÄHEMMÄN KUIN VIIDESTÄ SEITSEMÄÄN VUOTTA (painotus kopioitu alkuperäisestä kirjeestä). Nyt sinä luultavasti sanot että minä erehdyin. Mutta salli minun antaa lainaus kirjasta nimeltä Blood And Ashes, jonka sivulla 133 sanotaan:

"Nämä bolshevikit Vatikaanin sisällä jotka järjestivät hänen valintansa halusivat ainoastaan hänen vahvan neuvostovastaisen imagonsa, ei tätä miestä itseään, ja näin myös hänet SURMATTIIN MYRKYTTÄMÄLLÄ JA HÄNET KORVATTIIN 'KAKSOISOLENNOLLA' 21.11.1978. TÄMÄ UUSI 'PAAVI-NÄYTTELIJÄ' SITTEN ALKOI SUOLTAA TASAISTA VIRTAA KIIVAITA LAUSUNTOJA VÄITETYSTÄ PUOLAN ALISTAMISESTA VENÄLÄISTEN TAHOLTA."

"Nämä amerikkalaiset bolshevikit suunnittelivat käyttävänsä valtaansa Vatikaanissa käynnistääkseen sellaisen joka tuli tunnetuksi nimellä 'Paavin vallankumous' Puolassa... Venäjän tiedustelupaövelu kykeni korvaamaan tämän bolshevikki-näyttelijän (Paavin) omalla 'kaksoisolennollaan'."