Page 1
Syyttäminen, nuhtelu ja tuomitseminen
Uskovaisten toimintaan kuuluu rikkomuksiin syyllistyneiden syyttäminen, nuhteleminen ja
ojentaminen.
1.Timoteuksen kirje:
5:17 Vanhimpia, jotka seurakuntaa hyvin hoitavat, pidettäköön kahdenkertaisen
kunnian ansainneina, varsinkin niitä, jotka sanassa ja opetuksessa työtä tekevät.
5:18 Sillä Raamattu sanoo: "Älä sido puivan härän suuta", ja: "Työmies on palkkansa
ansainnut."
5:19 Älä ota huomioosi syytettä vanhinta vastaan, ellei ole kahta tai kolmea
todistajaa.
5:20 Syntiä tekeviä nuhtele kaikkien kuullen, että muutkin pelkäisivät.
5:21 Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen ja valittujen enkelien
edessä, että noudatat tätä, tekemättä ennakolta päätöstä ja ketään suosimatta.
5:22 Älä ole liian kerkeä panemaan käsiäsi kenenkään päälle, äläkä antaudu
osalliseksi muiden synteihin. Pidä itsesi puhtaana.
5:23 Älä enää juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden ja usein
uudistuvien vaivojesi vuoksi.
5:24 Muutamien ihmisten synnit ovat ilmeiset ja joutuvat ennen tuomittaviksi, toisten
taas seuraavat jäljestäpäin;
5:25 samoin myös hyvät teot ovat ilmeiset, eivätkä nekään, jotka eivät ole ilmeisiä,
voi salassa pysyä.
1.Tessalonikalaiskirje:
5:12 Mutta me pyydämme teitä, veljet, antamaan tunnustuksenne niille, jotka tekevät
työtä teidän keskuudessanne ja ovat teidän johtajanne Herrassa ja neuvovat teitä,
5:13 sekä pitämään heitä erinomaisen rakkaina heidän työnsä tähden. Eläkää rauhassa
keskenänne.
5:14 Me kehotamme teitä, veljet: nuhdelkaa kurittomia, rohkaiskaa alakuloisia,
holhotkaa heikkoja, olkaa pitkämieliset kaikkia kohtaan.
5:15 Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää aina
tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille.
2.Timoteuksen kirje:
4:1 Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva
eläviä ja kuolleita, sekä hänen ilmestymisensä että hänen valtakuntansa kautta:
4:2 saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita,
kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.
4:3 Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa
mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia
4:4 ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.
2.Korinttolaiskirje:
10:5 Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan
Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi
Kristukselle
10:6 ja olemme valmiit rankaisemaan kaikkea tottelemattomuutta, kunhan te
ensin olette täysin kuuliaisiksi tulleet.
Page 2
Galatalaiskirje:
6:1 Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, niin ojentakaa te, hengelliset,
häntä sävyisyyden hengessä; ja ole varuillasi, ettet sinäkin joutuisi kiusaukseen.
Sielulliset eivät hyväksy sitä, että heidän syntinsä paljastetaan ja niistä nuhdellaan. He syyttävät
syyttämisestä, nuhtelevat nuhtelemisesta ja tuomitsevat tuomitsemisesta. He rikkovat näin
tehdessään Jumalan tahtoa vastaan. Heidän puolestaan eksynyt saa mennä helvettiin eikä häntä ole
lupa ojentaa, jotta hän palaisi oikealle tielle. Heidän mielestään toisessa olevaa lihallisuutta ei saa
paljastaa ja kehottaa sitä toista parannukseen. Sana tuntee tämän luopumuksen, mikä tapahtuu
valheen ulkokultaisuuden vaikutuksesta. (1Tim 4:1-11; 2Tess 2:1-12)
Hoosea:
4:4 Älköön vain kukaan nuhdelko, älköön kukaan ojentako, vaikka sinun kansasi
on kuin pappien nuhtelijoita!
Jeesus syytti tämän maailman synnin tekijöitä ja näytti toteen heidän syntinsä, niin ettei kukaan
voinut itseään näiden paljastusten jälkeen puolustaa. Jäljelle jäi pelkkä viha Jumalan Poikaa
vastaan. Opetuslapset toimivat samoin ja niin tekivät profeetat ennen heitä.
Johanneksen evankeliumi:
7:7 Teitä ei maailma voi vihata, mutta minua se vihaa, sillä minä todistan siitä, että
sen teot ovat pahat.
Johanneksen evankeliumi:
15:17 Sen käskyn minä teille annan, että rakastatte toisianne.
15:18 Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin
teitä.
15:19 Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette
ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä
vihaa.
15:20 Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: 'Ei ole palvelija herraansa
suurempi.' Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat; jos he ovat
ottaneet vaarin minun sanastani, niin he ottavat vaarin myös teidän sanastanne.
15:21 Mutta kaiken tämän he tekevät teille minun nimeni tähden, koska he eivät tunne
häntä, joka on minut lähettänyt.
15:22 Jos minä en olisi tullut ja puhunut heille, ei heillä olisi syntiä; mutta nyt
heillä ei ole, millä syntiänsä puolustaisivat.
Jesaja:
58:1 Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi niinkuin pasuuna, ilmoita minun
kansalleni heidän rikoksensa ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä.
Tuomitseminen tarkoittaa toisen hengellisen tilan arvioimista. Jeesus ei kieltänyt oikeaa
tuomitsemista vaan ainoastaan väärän tuomitsemisen. Hän kehotti fariseuksia tuomitsemaan oikein
Jumalan kansan asioita.
Johanneksen evankeliumi:
7:24 Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio."
Samaa opetti Salomo.
Page 3
Sananlaskut:
24:23 Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.
24:24 Joka sanoo syylliselle: "Sinä olet syytön", sitä kansat kiroavat, kansakunnat
sadattelevat.
24:25 Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen
siunaus.
Jos noudattaisimme Jeesuksen ohjeita, niin seurakunta puhdistuisi ja siitä tulisi pyhä, nuhteeton ja
oikeamielinen. (1Tess 2:9-11; Efe 5:25-27; Kol 1:28-29) Silloin jokainen ottaisi ensin tukin pois
omasta silmästään ja voisi sen jälkeen auttaa veljeään ottamaan roska pois hänen silmästään. Näin
seurakunta saisi näkönsä jälleen ja tietäisi, miten tulee vaeltaa. Jos seurakunta jatkaa sielullista ja
lihallista syytösten esittämisen, terveen arvioimisen, tuomitsemisen, nuhteiden, varoitusten ja
kehotusten kieltämistä, jää se rypemään synneissään ja tottelemattomuudessa. Näin käy
seurakunnan luopuneelle osalle eli portolle. (Matt 24:10-14; 2Tess 2:1-12; Ilm 13.,17. ja 18. luvut)
He eivät noudata sanaa vaan ovat eksyneet valheen ulkokultaisuuden hengen vaikutuksesta. (1Tim
4:1-11)
Jumalan profeetta tunnustaa myös omat syntinsä ja kansan syntien lisäksi huutaessaan Herraa
avuksi. (Dan 9:17-20) Kun nykyajan penseitä ja sielullisia uskovaisia seuraa, niin he tunnustavat
kyllä yleistä syntisyyttä ja keskeneräisyyttä, mutta mitään todellista syntiä he eivät koskaan
tunnusta. He nöyristelevät ja tekeytyvät ”lihallisiksi”, niin että tunnustavat tekevänsä joka päivä
syntiä, minkä vuoksi tarvitsevat armoa. Kun heiltä kysyy, mitä syntiä he tekevät, ei vastausta kuulu
tai se on hyvin ympäripyöreää, hädin tuskin syntiä lainkaan. (esimerkiksi laiminlyönnit, mitkä eivät
ole välttämättä laiminlyöntejä lainkaan kuten nälkäänäkevien auttamatta jättäminen tai liian
vähäiset almut) Jos heille sanoo, ettei uskovainen saa vaeltaa lihan mielessä, niin he kiistävät
tekevänsä niin. Silti he ovat sangen nöyrinä tunnustavinaan ylen suurta synnillisyyttä ja lihallisuutta
sanoen kaikkia muita ihmisiä paremmaksi kuin mitä he itse ovat. Tämä on suoraa viittausta siihen,
että he tekeytyvät sanoillaan moraalisesti huonommiksi ja lihallisemmiksi kuin muut ihmiset ovat,
vaikka moni pitää itseään todellisuudessa hengellisenä isänä tai äitinä muille, jolla on Jumalalta
saadut valtuudet ja asema nuhdella lihallisia sekä kurittomia. He ovat siis omasta mielestään
kasvaneet täysi-ikäisiksi ja vaeltavat Hengen mukaan ja heillä on Hengen mieli. He siis
valehtelevat, kun sanovat kaikkia muita ihmisiä paremmiksi kuin mitä itse ovat ja pitävät
todellisuudessa itseään parempana kuin näitä lihallisia veljiään, joita he sitten hengellisinä
nuhtelevat.
Jos joku pitää itseään seurakunnan vanhimpana, hengellisenä isänä tai täysi-ikäisenä, niin hän arvioi
oman hengellisyytensä suuremmaksi ja moraalinsa paremmaksi kuin lihallisten synnissä rypevien
veljien moraalin. Jos hän sitten väittää kaikkia muita ihmisiä paremmaksi kuin mitä hän itse on,
koska on ymmärtänyt väärin Raamatun sanoman, pettää hän itsensä ja valehtelee vastoin totuutta.
(Fil 3:1-8) Todellisuudessa sellainen ihminen on tekopyhä, joka näin menettelee ja hän elää
valheessa sekä itsepetoksessa, teeskentelevässä nöyristelyssä. Hän ei ole aidosti nöyrä ja aseta
itseään alttiiksi muiden edestä, mitä toisen parempana pitäminen tarkoittaa. (Fil 3:1-8) Jeesus
Kristus on tässä kohden meidän esikuvamme. Hän ei katsonut vain omaa parastaan vaan
lähimmäisten parasta ja palveli kaikkia muita ihmisiä sekä oli valmis kuolemaan heidän edestään,
syntisten edestä. (Matt 23:11-12; 20:25-28) Hän ei tekeytynyt syntiseksi, kun ”piti muita parempana
kuin itseään ja oli nöyrä.” (Fil 3:1-8; Joh 10:32-39) Kun luet nuo viitteenä olevat Matteuksen
evankeliumin ja filippiläiskirjeen kohdat, niin näet, että opetan oikein Jumalan sanaa. On syntiä
tekeytyä lihallisemmaksi ja moraalisesti huonommaksi kuin muut, jos pitää itseään muita
parempana moraalin kannalta ja hengellisenä isänä, seurakunnan kaitsijana.
Page 4
Hengellinen seurakunnan palvelija ja kristitty valvoo muita, ettei kukaan synnin pettämänä paatuisi
ja joutuisi kadotukseen. (Hebr 3:12-4:13; 13:17) Tähän jaloon tehtävään on jokaisella uskovaisella
oikeus ja velvollisuus, mutta se kuuluu erityisesti Jumalan valitsemille opettajille ja profeetoille. He
ovat ”Jerusalemin muurin päällä olevia vartijoita” ja ”hälyttävät pasuunan soitolla”, jos vaara uhkaa
seurakuntaa. Yksilöiden kohdalla he varoittavat eksyneitä, että nämä palaisivat takaisin suoralle
tielle. (Hes 3:17-21; Jaak 5:19-20) Jos varoitukset eivät tepsi, niin harhaoppisista ja uskossaan
haaksirikkoon joutuneista ihmistä on lupa varoittaa koko seurakuntaa nimeltä heidät mainiten.
(1Tim 1:18-20; 2Tim 1:15; 2:16-18; 4:10,14) Tärkeätä on tuomita oikein ja toimia sen mukaan.
Jumalan sanan ohjeita noudattava ei nauti sielullisten ja lihallisten uskovien suosiota, koska
paljastaa heidän syntinsä. Myös maailma vihaa uskovaisia ja Jeesusta, koska me todistamme, että
maailman teot ovat pahat. (Joh 7:7; 15:17-22) Jotta voimme tehdä sen, täytyy meidän paljastaa
maailman synnit ja syyttää maailmaa sen synneistä.
Sielullinen ja eksynyt sanoo, ettei uskovien (evankelistojen ja paimenien tai ylipäätään uskovien)
tehtävä ole näyttää toteen toisten syntejä, koska ”se on Pyhän Hengen tehtävä”. (Joh 16:7-11) He
eivät ymmärrä sitä, että Pyhä Henki toimii palvelijoidensa kautta. Kun uskovainen toimii, niin
Jumala toimii hänen kauttansa, sanalla ja työllä. (Room 15:17-19; 1Piet 4:10-11) Tästä on
kirjaimellisena esimerkkinä se, kun profeetta Naatan paljasti Daavidin synnin. (2Sam 12:1-14)
Seurakunnan hengellisten tehtävä on nuhdella kurittomia ja ottaa tarkoin selvä eri syytöksistä, mitä
tehdään Jumalan sanan palvelijoita ja toinen toisia vastaan. Hengelliset voivat toimia ”oikeina
tuomareina” veljien välillä. Sielulliset, nöyristelevät ja teeskentelevät eivät ole tähän kykeneviä.
1.Korinttolaiskirje:
6:1 Kuinka rohkenee kukaan teistä, jolla on riita-asia toisen kanssa, käydä oikeutta
vääräin edessä? Miksei pyhien edessä?
6:2 Vai ettekö tiedä, että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan? Ja jos te tuomitsette
maailman, niin ettekö kelpaa ratkaisemaan aivan vähäpätöisiä asioita?
6:3 Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä, emmekö sitten maallisia
asioita?
6:4 Jos teillä siis on maallisia asioita ratkaistavina, nekö te asetatte tuomareiksi, jotka
ovat halveksittuja seurakunnassa?
6:5 Teidän häpeäksenne minä tämän sanon. Eikö teidän joukossanne sitten ole
yhtäkään viisasta, joka voisi ratkaista veljien välin?
6:6 Vaan veli käy oikeutta veljen kanssa, vieläpä uskottomain edessä!
6:7 Teille on jo yleensä vaurioksi, että käräjöitte keskenänne. Miksi ette ennemmin
salli tehdä vääryyttä itsellenne? Miksi ette ennemmin anna riistää omaanne?
6:8 Sen sijaan te itse teette vääryyttä ja riistätte toisen omaa, vieläpä veljien.
5.Mooseksen kirja:
13:12 Jos sinä kuulet sanottavan, että jossakin kaupungeistasi, jotka Herra, sinun
Jumalasi, antaa sinun asuttaviksesi,
13:13 sinun keskuudestasi on lähtenyt kelvottomia miehiä, jotka viettelevät
kaupunkinsa asukkaita sanoen: 'Käykäämme palvelemaan muita jumalia', joita te ette
tunne,
13:14 niin tutki, tiedustele ja kysele tarkoin; ja jos on totta ja varmaa, että
sellaista kauhistusta on harjoitettu sinun keskuudessasi,
13:15 niin surmaa sen kaupungin asukkaat miekan terällä ja vihi tuhon omaksi
Page 5
se ja kaikki, mitä siinä on, ja tapa sen karjakin miekan terällä.
13:16 Ja kokoa kaikki siitä otettu saalis keskelle sen toria ja polta tulella sekä
kaupunki että kaikki siitä otettu saalis kokonaisuhrina Herralle, sinun Jumalallesi; ja
jääköön se rauniokummuksi iankaikkisesti, älköönkä sitä koskaan enää rakennettako.
13:17 Älköön siitä tuhon omaksi vihitystä mitään tarttuko sinun käsiisi, että Herra
kääntyisi pois vihansa hehkusta, antaisi sinulle armon ja armahtaisi sinua ja sallisi
sinun lisääntyä, niinkuin hän on vannonut sinun isillesi,
13:18 jos sinä vain kuulet Herran, sinun Jumalasi ääntä ja pidät kaikki hänen
käskynsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, ja teet sitä, mikä on oikein Herran,
sinun Jumalasi, silmissä."
Uuden liiton aikana ei ketään tapeta, kun syntiset ja lihalliset on paljastettu Jumalan sanan miekalla
sekä Pyhän Hengen valolla. Jos on mahdollista vaikuttaa kurittoman vaellukseen ja seurakunnan
suojelemiseen kurinpidollisin toimin, niin toimitaan sen mukaan. (1Joh 5:15-17; Matt 18:15-18;
Room 16:17-20; 2Tess 3:6-15; 1Kor 5:1-13; Tiit 3:8-11)
Miten tulee menetellä seurakunnan ulkopuolella? Itse asiassa emme ole koskaan kokonaan
seurakunnan ulkopuolella. Jumalalla on vain yksi seurakunta. Apostolit nuhtelivat ja käyttivät
ankaruutta yli paikkakuntien rajojen sen vallan nojalla, minkä Jumala oli heille antanut. (2Kor
12:19-13:10) Johannes Kastaja nuhteli jumalatonta Herodesta siitä, että tämä piti veljensä vaimoa.
Herodes ei kuulunut seurakuntaan. Palkaksi Jumalan tahdon tekemisestä lyötiin Johanneksen pää
miekalla poikki. Myös Paavali opasti jumalatonta maaherra Feeliksiä ja kertoi itsensähillitsemisestä,
vanhurskaudesta ja tulevasta tuomiosta. (Apt 24:24-27)
Nuhteleminen ei ole aina itsetarkoitus ja oikea tapa menetellä. Tyhmää ja kuritonta ei hyödytä
nuhdella. Siitä saa vain vihat niskoilleen. Uskovaisen tehtävä on nuhdella veljiä ja viisaita, että
nämä saisivat lisää viisautta. On rakkautta, että luotettava ystävä nuhtelee ja lyö veljeä tämän tosi
parhaaksi. Syntinen puhuu vain suloisia sanoja ja jättää toisen synnin paljastamatta eikä nuhtele
tätä, koska joutuisi huonoon maineeseen sen toisen silmissä. Oman suosion etsijät ovat petollisia ja
lihallisia eivätkä nuhtele synnistä eivätkä tuomitse oikein. Jumalan sanan palvelijat syyttävät,
nuhtelevat ja tuomitsevat oikein, kaikkien tosi parhaaksi.
Sananlaskut:
1:1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
1:2 viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
1:3 taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
1:4 mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
1:5 Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon
elämänohjetta
1:6 ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän
ongelmiansa.
1:7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
1:8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
1:9 sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
9:7 Joka pilkkaajaa ojentaa, saa itsellensä häpeän, ja häpeäpilkun se, joka jumalatonta
nuhtelee.
9:8 Älä nuhtele pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi; nuhtele viisasta, niin hän sinua
rakastaa.
Page 6
9:9 Anna viisaalle, niin hän yhä viisastuu; opeta vanhurskasta, niin hän saa oppia lisää.
9:10 Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä. –
28:23 Joka toista nuhtelee, niinkuin minä neuvon, saa suosiota enemmän kuin se,
joka kielellänsä liehakoitsee.
27:6 Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset.
Psalmit:
141:5 Lyököön minua vanhurskas: se on rakkautta; kurittakoon hän minua: se
on öljyä minun päähäni, siitä minun pääni älköön kieltäytykö. Sillä vielä vähän
aikaa, niin minun rukoukseni täyttyy, mutta heidän käy pahoin:
Jos sinä lankeat syntiin ja lihallisuuteen, minkä suhteen olet itse täysin sokea – esimerkiksi
teeskentelevään nöyristelyyn ja tekopyhyyteen – niin mitä toivot sinulle tehtävän? Toivotko, ettei
kukaan sinua nuhtele ja paljasta syntiäsi vai toivotko, että syntisi paljastetaan sinulle ja saat
mahdollisuuden hyljätä ne sekä muuttaa mieltäsi?
Jumalan sanan palvelijat noudattavat tässä mainittuja sanan ohjeita eivätkä lankea tekopyhyyteen ja
teeskentelevään nöyristelyyn. He voivat sanoa olevansa vanhimpia, kaitsijoita ja jopa isiä, jos
kerran sitä ovat. (1Kor 4:15-16; 11:1; Fil 3:12-17; 1Piet 5:1; 1Joh 2:12-14; 2Joh 1:1) Se edellyttää
heiltä myös toimimista Jumalan sanan ohjeiden mukaan. Heidän tulee palauttaa eksyneitä takaisin
suoralle tielle, nuhdella kurittomia, esittää oikeita syytöksiä, tuomita eli arvioida oikein
lähimmäisiä, holhota heikkoja, nostaa langenneita ja rohkaista kaikkia vaeltamaan Jumalan tahdon
mukaan. Jumalan sanan palvelija ei elä sielullisten ihmisten suosiossa, koska hän paljastaa heissä
olevaa vääryyttä ja syntiä sekä kehottaa siitä parannukseen, hylkäämään lihallisuus ja synnit.
Syntien sitominen ja syntisen vapauttaminen sekä seurakuntakuri ja
syntien anteeksiantaminen
Jeesus opetti seurakuntakurista siten, että synnit tulee antaa anteeksi, jos niitä kadutaan ja pyydetään
anteeksi. (Luuk 17:1-5) Jos syntejä ei kaduta tai pyydetä anteeksi, niin synnit pitää sitoa. (Matt
16:19; Joh 20:23) Jos katumattomalle julistetaan synninpäästö, niin häntä tuuditetaan väärään
rauhaan ja tullaan osalliseksi hänen synneistään. Meidän ei tule olla kovin kerkeitä panemaan
käsiämme aivan jokaisen päälle. (1Tim 5:17-25) Kun sidomme toisen synnit, niin harjoitamme
samalla seurakuntakuria. (Matt 18:15-18; 1Kor 5:1-13) Tottelematon ja muille vaaraksi oleva
langennut veli tulee erottaa pyhien yhteydestä. Paikallisen seurakunnan ulkopuolella näin ei voida
tehdä, mutta harhaoppinen ja langennut tulee merkitä tarkoin sekä varoittaa muita hänen
harhaopistaan tai lihallisuudestaan. (2Tess 3:5-16) On harhaoppisia, joista on lupa varoittaa nimeltä
ja pitää heitä ikään kuin pakanoina eli jumalattomina. (1Tim 1:18-20; 2Tim 1:15; 2:16-18; 4:10,14;
Tiit 3:9-11) Sitten on vilpittömästi eksyneitä veljiä: heitä ei tule pitää vihamiehenä vaan neuvoa niin
kuin veljeä. (2Tess 3:15)
Kun pidätämme toisen synnit, niin se ei tarkoita sitä, ettemme anna heille sydämessämme anteeksi
ja jätä kostoa Herralle. (Room 12:17-21; Kol 3:25) Me annamme hänelle sydämestämme anteeksi
kaikki rikkomukset ja lihallisuuden, mutta toimimme silti kuria ja nuhdetta noudattaen. Samalla
tavalla toimii esivallan oikeustoimi. Rikollisia rangaistaan, vaikka uhrit antavat heille anteeksi, jos
ovat kristittyjä. Rikollisen synti on myös sovitettu, kun hän pääsee vapauteen vankeudesta tai
maksaa sakkonsa. Yhteiskunta ei vaadi häntä enää sen jälkeen tilille. Järjestyksen ja kurin kannalta
Page 7
on kuitenkin pakko toimia vanhurskaalla tavalla kurittomia rangaisten, vaikka heille synnit ja
rikkomukset anteeksi annetaankin. Rikkomuksiin syyllistyneiden kurittaminen ja rankaiseminen
eivät ole kostoa vaan se tapahtuu heidän tosi parhaakseen, että muuttuisivat mieleltään, kun
näkevät, mihin heidän syntiset tekonsa ovat heidät johtaneet. Samalla suojellaan hyviä ihmisiä
pahojen mielivallalta. (Room 13:1-7)
Sormella osoittelu
Jotkut pitävät toisen hengellisen tilan arvioimista ja synnistä nuhtelua lihallisuutena sen perusteella,
että se on ”toisen sormella osoittelua”. Yksi sormi osoittaa toiseen ja kolme itseen: pitäisi ensin
tehdä parannus pois omista synneistä ja vasta sitten olisi lupa nuhdella toista. Käytännössä tällä
tavalla opettavien mielestä kukaan ei voisi nuhdella toista tämän synneistä, koska he opettavat
jokaisen ihmisen olevan lihallinen ja syntinen, niin ettei kukaan saa ketään ”tuomita”. Tämä
luopioiden harhaoppi kukoistaa lopun aikana seurakunnassa, mutta valitut ja pyhät eivät lankea
siihen. Me emme mielistele ihmisiä ollaksemme heidän suosiossa vaan toimimme rakkaudessa ja
totuudessa kaikkia ihmisiä kohtaan jokaisen uskovaisen tosi parhaaksi.
Jesajan kirjassa on kohta, missä Herra käskee kansaansa lopettamaan sormella osoittelun. Tätä
kohtaa on tulkittu virheellisesti ja sanottu sitä kaiken tuomitsemisen sekä nuhtelemisen
kieltämiseksi. Asiayhteydestä käy kuitenkin ilmi, että kohdassa puhutaan köyhien ja vähäosaisten
sortamisesta ja halpana pitämisestä. Kuinka tuttua onkaan halveksia köyhiä ja vähäosaisia sekä
osoitella heitä sormella: ”Katso nyt tuotakin, miten huonosti hänellä menee! Miksi hän ei mene
töihin tai pidä huolta itsestään?” Ihminen huono onni ja kova kohtalo ei ole aina kiinni hänen
synneistään vaan toiselle on annettu alun perinkin huonommat eväät elämälle. Jos olisit syntynyt
Afrikan kuivilla ja nälkää näkevillä alueilla, niin kuolisit nälkään kuivuuden tullessa, vaikka olisit
kuinka kristitty tahansa. Jos olisit syntynyt henkisesti vajavaisena tai kehitysvammaisena, et voisi
olla kovin korkeassa ja arvostetussa asemassa yhteiskunnassa. Jos olisit orpo ja leski tai muuten
vain köyhä, niin joutuisit itse toisten sormella osoittelun kohteeksi. Mitäs siihen sanot?
Huomaa, että sormella osoittamisen kiellosta kertovaa jaksoa ennen Herra käskee Jumalan kansan
profeettaa huutamaan julki kansan synnit. Vieläkö aiot puolustaa väärää ja tekopyhää oppia, jonka
mukaan sinua ei saa nuhdella synnistä ja lihallisesta mielestäsi? Niin – minua saa ja pitääkin siitä
nuhdella, jotta osaisin muuttaa mieleni, jos siihen on aihetta. Miten sinä suhtaudut siihen, jos sinua
nuhdellaan ja aiheesta?
Jesaja:
58:1 Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi niinkuin pasuna, ilmoita
minun kansalleni heidän rikoksensa ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä.
58:2 Minua he muka etsivät joka päivä ja haluavat tietoa minun teistäni niinkuin
kansa, joka tekee vanhurskautta eikä hylkää Jumalansa oikeutta. He vaativat minulta
vanhurskaita tuomioita, haluavat, että Jumala heitä lähestyisi:
58:3 "Miksi me paastoamme, kun et sinä sitä näe, kuritamme itseämme, kun et sinä
sitä huomaa?" Katso, paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne ja ahdistatte työhön
kaiken työväkenne.
58:4 Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte, lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä. Te
ette nyt paastoa niin, että teidän äänenne kuultaisiin korkeudessa.
58:5 Onko tämä se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona ihminen kurittaa
itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhkassa, sitäkö sinä
sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen?
58:6 Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet,
Page 8
irrotatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?
58:7 Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet
alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?
58:8 Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat
nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa
suojanasi.
58:9 Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: "Katso, tässä
minä olen." Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella osoittelun ja vääryyden
puhumisen,
58:10 jos tarjoat elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus
koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin keskipäivä.
58:11 Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; hän
vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin
lähde, josta vesi ei koskaan puutu.
58:12 Sinun jälkeläisesi rakentavat jälleen ikivanhat rauniot, sinä kohotat perusmuurit,
muinaisten polvien laskemat; ja sinun nimesi on oleva: "halkeamain umpeen
muuraaja" ja "teitten korjaaja maan asuttamiseksi."
58:13 Jos sinä pidätät jalkasi sapattia rikkomasta, niin ettet toimita omia asioitasi
minun pyhäpäivänäni, vaan kutsut sapatin ilopäiväksi, Herran pyhäpäivän
kunnioitettavaksi ja kunnioitat sitä, niin ettet toimita omia toimiasi, et aja omia
asioitasi etkä puhu joutavia,
58:14 silloin on ilosi oleva Herrassa, ja minä kuljetan sinut maan kukkuloitten ylitse,
ja minä annan sinun nauttia isäsi Jaakobin perintöosaa. Sillä Herran suu on puhunut.
Petteri Haipola, 12.08.2006, muokattu 22.08.2006